Torniluolan uninoita

Niin kauan olen sinua rakastanut, niin kauan, että olen jo lähes unohtanut ettei aikaa ole. On vain loputon nyt, johon ikuisuus häviää ja josta huominen herää. Aina löytyy joku, jonka tarina on vielä pahempi tai parempi, tämä on omani - lapsihaaveita, kipua ja toivoa, arkea, juhlaa, iloa ja onnea, välillä yhtä ja sitten toista.
Tervetuloa peremmälle.


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Näkemiin toistaiseksi

Kaikessa hiljaisuudessa on kypsynyt päätös jättää hoidot tähän. Viimeisin kahden top-alkion ivf todentui negatiiviseksi parisen viikkoa sitten, ja enempää en jaksa. Nostan kädet pystyyn, luovutan, annan olla. Ihmeitä saa tapahtua luomuna, jos on tapahtuakseen.

Olen surullinen, kyllä. Koko matkasta, neljästäkymmenestä yrityskierrosta ja kaikesta siihen liittyvästä. Olen vihainenkin ja ehkä katkerakin, nyt, mutta en loputtomasti. Elämä jatkaa kulkuaan, ja me sen mukana.

Olen myös kiitollinen ja onnellinen, kaikesta siitä mitä minulla nyt jo on ja kaikesta siitä, mistä en vielä tiedä.

Tämän vähintään puolittaisen, mutta vilpittömän latteuden myötä on aika laittaa tämä blogi lopullisesti tai toistaiseksi virallisesti jäähylle.

Adoptioinfo on 20.4. ja nimemme ovat listassa. Mikäli sillä tiellä jatkamme, palaan kertomaan pitkästä odotuksestamme. Niin kuin muistakin mahdollisista ihmeistämme, katsotaan.




Siihen saakka kiitos matkasta!




Rakkaudella Unina

7 kommenttia:

  1. Voi Unina miten kiva kuulla sinusta. Kiitos itsellesi, että olet pitänyt tätä blogia. Olet erittäin taitava ja luova kirjoittaja. Herkkiä ja syvällisiä tekstejäsi on ollut aina ilo lukea. Ne ovat koskettaneet minua monta kertaa. Niin kovin olisin toivonut teille onnea hoidoissa. Olen kovin pahoillani, että jouduitte tulemaan tähän tilanteeseen, että hoidot ovat nyt osaltanne ohi.

    Toivon elämäänne kaikkea kaunista ja hyvää ja että kuitenkin, jossain tuolla tulevaisuudessa se teidänkin oma teitä odottaa.

    <3 llä Tuulikello

    Ps. Minulla on muuten uusi blogi, osoite on tuossa mukana. Aihepiiri on nykyään vauvapainotteinen, mutta laitan silti osoitteen tiedoksi sinulle jos vaikka haluatkin kurkkia joskus kuulumisia. Mutta siis ymmärrän kyllä aivan täysin sen jos et oman surusi takia halua.

    Kaikkea hyvää jatkoon Unina.

    VastaaPoista
  2. Ei voi alittaa, ei ylittää, täytyy mennä läpi
    sen paikan tietää vasta kun on siellä käynyt
    ja kun on matkakertomusten aika
    sanat eivät riitä
    kuvatkin hiljenevät

    (Heli Pukki, Tuulenratsastaja)

    Toivon sydämestäni iloa ja valoa teidän tiellenne. Ja toivottavasti palaat kirjoittamaan kun siltä tuntuu.

    VastaaPoista
  3. Olen pahoillani. Pitkän tien kuljitte ilman toivottua tulosta <3 Toivottavasti tulevaisuus suo teille lapsen tavalla tai toisella. Kaikkea hyvää <3

    VastaaPoista
  4. Hei, ja kiitos tästä blogista. Sinulla on ihana tapa ajatella ja kirjoittaa, lukisin enemmän kuin mielelläni ajatuksiasi jatkossakin.

    Luulen, että sinusta tulee myös ihana adoptioäiti.

    Hyvää jatkoa, voimia siihen!

    VastaaPoista
  5. Hei,

    Olen itse ollut vajaan vuoden adoptioprosesissa ja monta vuotta taitaa olla vielä edessä. Voimia matkallenne, kuulostelkaa tuntemuksianne ja pitäkää mieli avoinna ja erityisesti toisistanne huolta.

    Kaikkea hyvää ja kaunista matkallenne!

    VastaaPoista
  6. Kaikkea mahdollista hyvää toivon minäkin matkallenne, mihin suuntaan se sitten viekään. Toivottavasti palaat vielä jossain vaiheessa kertomaan uutisia, liittyivät ne sitten adoptioon tai luomuihmeeseen. Lämpöä talveen!

    VastaaPoista
  7. Suu mutrussa luin uutisesi ja harmittaa todella teidänkin pitkä tie ilman toivottua tulosta. Luovuttaminen on ollut itselläkin lähellä, mutta koska adoptio ei tunnu meille sopivalta jutulta, niin on pakko vaan yrittää jaksaa. Vielä tämä yksi hoitokierros ja sitten jäädään suosiolla odottamaan tekniikan kehittymistä muutamaksi vuodeksi.

    Toivon täydestä sydämestäni ihmeitä ja kauniita hetkiä tulevalle matkallenne, johti se sitten adoptioon tai joillekin toisille poluille.

    VastaaPoista