Torniluolan uninoita

Niin kauan olen sinua rakastanut, niin kauan, että olen jo lähes unohtanut ettei aikaa ole. On vain loputon nyt, johon ikuisuus häviää ja josta huominen herää. Aina löytyy joku, jonka tarina on vielä pahempi tai parempi, tämä on omani - lapsihaaveita, kipua ja toivoa, arkea, juhlaa, iloa ja onnea, välillä yhtä ja sitten toista.
Tervetuloa peremmälle.


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Näkemiin toistaiseksi

Kaikessa hiljaisuudessa on kypsynyt päätös jättää hoidot tähän. Viimeisin kahden top-alkion ivf todentui negatiiviseksi parisen viikkoa sitten, ja enempää en jaksa. Nostan kädet pystyyn, luovutan, annan olla. Ihmeitä saa tapahtua luomuna, jos on tapahtuakseen.

Olen surullinen, kyllä. Koko matkasta, neljästäkymmenestä yrityskierrosta ja kaikesta siihen liittyvästä. Olen vihainenkin ja ehkä katkerakin, nyt, mutta en loputtomasti. Elämä jatkaa kulkuaan, ja me sen mukana.

Olen myös kiitollinen ja onnellinen, kaikesta siitä mitä minulla nyt jo on ja kaikesta siitä, mistä en vielä tiedä.

Tämän vähintään puolittaisen, mutta vilpittömän latteuden myötä on aika laittaa tämä blogi lopullisesti tai toistaiseksi virallisesti jäähylle.

Adoptioinfo on 20.4. ja nimemme ovat listassa. Mikäli sillä tiellä jatkamme, palaan kertomaan pitkästä odotuksestamme. Niin kuin muistakin mahdollisista ihmeistämme, katsotaan.




Siihen saakka kiitos matkasta!




Rakkaudella Unina