Tämä aamu on minun. Kardemummakahvi tuoksuu viekottelevalle ja huurteisina hohkaavien puiden kylmyys ei yllä vilttini sisään. Lattiat ovat kaoottiset projektieni vimmasta, mutta hei, minä elän! Mahdollinen tuleva ovulaatio kutkuttelee vatsanpohjassa ja hyrisyttää. Mieli on keväisen levoton ja kaipaava.
Kahden tunnin päästä on fysiikkaa ja kemiaa, sitten teknistä. Nukuin yöni levottomasti, stressaan etukäteen liimalevyn tekoa, hölmöä. Ehkä sitä enemmän minua jännittää pienoismallini esittely muille, kummallista. Opiskelu näyttää minulle sisäisen täydellisyyksiin tavoittelijani jälleen, mutta osaan suhtautua häneen entistä lempeämmin. Kuulkaas toverit, minä voin nykyisin oikein hyvin.
Viikot vievät minua opiskelupäivästä toiseen ja nautin kaikesta uudesta - tiedosta, taidoista ja ihmisistä, hetkistä luennoilla ja etenkin niiden välissä. Kaiken sosiaalisen tohinan lomassa olen löytänyt itseni ja hyväksynnän, käynyt loistavassa energiahoidossa ja meditoinut oivalluksia. Juuri nyt on hyvä. En tarvitse mitään muuta enkä kaipaakaan. Jopa fanaattinen raskautumisen tarpeeni on lieventynyt. Pieni saa tulla kun on tullakseen, ja jos ei tule, niin sitten ei. Meillä on elämä ilman häntäkin, erilainen mutta silti täysi ja hyvä.
Ymmärrän, kuinka hienoa lopulta onkaan, että kehoni hormonitoiminta ei juuri nyt toimi vanhalla kaavallaan säntillisen ajallisesti, se antaa meille samalla aikaa toipua ja sopeutua keskenemenon jälkeiseen maailmaamme. Silti ovulaatiotestien vahvistuvat viivat saavat minut tyytyväiseksi, jotain tapahtuu sittenkin, vaikkakin kymmenen päivää myöhässä. Alan palautua. Toivon kovasti, että huomisessa konrollissa kysta on kadonnut omille teilleen. Hieman jännittää ja pelottaakin, ikävä paineen tunne vasemmassa nivusessa lupaa muuta.
Muiden raskaudet ja puheet niistä olen ottanut tyynen rauhallisesti, jopa iloiten. Olen myös tullut kaapista lapsettomuuden ja keskenmenojen kanssa muutamille luokkatovereilleni, ja se helpottaa elämää. Saan olla avoimesti sitä mitä olen, ja toiset osaavat ehkä hieman varoa, hyvä.
Tekstit
Presidentti Trump on reviiripuolustaja
7 vuotta sitten
Hei Rakas! Ihana kuulla sinusta ja valosta mitä sinuun on tullut -taas:D Oliko meditaatio sunnuntaina millainen tai mikä pranavenyttely se nyt olikaan? mitä pidit? Saitko sieltä jotain?
VastaaPoistaIhanaa, että pystyt tiedostaan, että edelleen sinussa elää se täydellisyyden tavoittelija ja eiköhän ajan kans sekin egon puoli saada pehmitettyä:D Mutta tärkeä merkitys tuolla täydellisyyden tavoittelijallakin on tämän hetken elämässä, joten rakastakaamme häntäkin.
Hienoa, että olet myös pystynyt puhumaan lapsettomuudesta ja keskenmenoista muutamille luokkatovereillesi. Hienoa, että sinussa on ollut rohkeutta tuohon. Ja minusta tuo on asia, josta voi puhua. Ei siinä mitään hävettävää ole ja voihan kipeätkin asiat ottaa esille.
Valoa sinulle:D Ja minulla on matka varattuna helmikuulle:D