Painajainen

Näin unta, että äitini oli raskaana. Vanhempani kihersivät onnessaan ja muka salailivat uutista, kunnes lopulta vedin pussillisen herneitä nenään ja huusin pää punaisena tietäväni. Olevan perkeleen, että vaihevuotinen äitinikin saa vauvan kun minä en. Koko muu suku paheksui minua, sitä etten osaa iloita läheisteni puolesta. Onneksi kello herätti laittamaan luget.

Mutta valvetodellisuudessakin pinnaani kiristää. Kilahdan miehelle ja koiralle joutavista, paiskon ovia ja menen vessaan laskemaan sataan. Että en sanoisi vielä pahemmin. Epäilen keltarauhashormonia, muistaako kukaan muu reagoineensa Lugesteroniin näin?

Tänä aamuna kahvi oli lupaavan pahaa siihen saakka, kunnes mies myönsi laittaneensa porot summamutikassa. Se siitä.