Viikon jälkeen

Tänään siirrosta on viikko. Olen yllättävän hyvin sietänyt näitä piinapäiviä, opetellut uusia taitoja ja keskittänyt mieltäni kaikkeen muuhun kuin vatvomiseen. Silti vähintään kerran päivässä yritän tunnustella ja kuulostella, että olenko vai enkö. Yleensä lähellä unirajaa mieli hakee vastauksia.

Lugejen ansiosta rinnat ovat yhtä arat kuin raskauksissa, jotenkin julmaa. Välillä alavatsassa on erilaisia tuntemuksia, nimen omaan kohdun seutuvilla, yöllä heräsin vessaan ja tunsin menkkamaista jomotusta selässä ja vatsassa. Muistin ne kaikki kauhujen yöt ennen keskenmenoja. Vilkaisin vaistomaisesti paperia. Mutta en uskalla tehdä mitään johtopäätöksiä. Oikeastaan en edes vielä halua tietää. Vielä viikon ajan on kaikki mahdollista.

Olen miettinyt testaamista, houkuttaisi tilata nippu superherkkiä liuskoja ja yrittää varastaa tietoa etukäteen. Taistelen vastaan. Plussat ovat yleensä näkyneet vasta aika myöhään, haamuilleet päivän, kahden myöhästelyn jälkeen, jos oikein muistan. Virallinen testauspäivähän on vasta ensi viikon perjantaina. Ihan liian pian ja vasta, yhtäaikaa.

Painajainen

Näin unta, että äitini oli raskaana. Vanhempani kihersivät onnessaan ja muka salailivat uutista, kunnes lopulta vedin pussillisen herneitä nenään ja huusin pää punaisena tietäväni. Olevan perkeleen, että vaihevuotinen äitinikin saa vauvan kun minä en. Koko muu suku paheksui minua, sitä etten osaa iloita läheisteni puolesta. Onneksi kello herätti laittamaan luget.

Mutta valvetodellisuudessakin pinnaani kiristää. Kilahdan miehelle ja koiralle joutavista, paiskon ovia ja menen vessaan laskemaan sataan. Että en sanoisi vielä pahemmin. Epäilen keltarauhashormonia, muistaako kukaan muu reagoineensa Lugesteroniin näin?

Tänä aamuna kahvi oli lupaavan pahaa siihen saakka, kunnes mies myönsi laittaneensa porot summamutikassa. Se siitä.

Vaikka

Tietenkin mieleni pitää nyt kiinni siitä, että niitä tumia oli kaksi. Normaalisti pitäisi olla jo yksi tässä vaiheessa. Läärkäri sanoi, että ne voivat olla se syy, miksi meidän on ollut vaikea tulla raskaaksi.

VAIKKA kaksitumaisista tulee vauvoja.
VAIKKA luonto osaa korjata itsensä.
VAIKKA soluset saattavat olla vähän hitaina vain.
VAIKKA minun sisääni siirtyi kaksi elämää.


Kaikki on mahdollista. Vähän pienemmällä prosentilla, mutta silti mahdollista. Pieniä prosentteja tapahtuu ihmisille. Nyt on meidän vuoro.