Kp 3

Keskiviikkona hain lääkeet ja kävin varmuuden vuoksi yksityisellä ultrassa varmistamassa, että ei ole kystia. Ei ollut, pienen pieni myooma löytyi kohdun ulkoseinästä, siitä ei pitäisi olla mitään haittaa raskauden, eikä elämän kannalta.

Eilen tavasin pitkään Puregonin käyttöohjeita ja 150 IU upposi vatsan uumeniin. Pistämistä enemmän jännitti se, että osaanko käyttää kynää, kun opastuksen sain joulukuussa. Tänään kaikki oli jo helpompaa, mutta itse piikki sattui. Mitään tuntemuksia eikä sivuvaikutuksia ole vielä havaittavissa ja toivottavasti ei tulekaan.

Mieli ei seuraa tapahtumia ihan täysin perässä. Piikitän toista päivää, enkä vielä täysin tajua, että prosessi todellakin nyt käynnistyi. Ehkä se on hyvä. En tajua jännittää. Paitsi nyt, kun kirjoitan asiasta.

Apteekkiin upposi melkein 500€, enkä edes ostanut kaikkia lääkkeitä, kun en tiedä mitä tulen tarvitsemaan ja paljonko. Jonkun yhden kuun vuokra. Yli puolet vähemmän, mitä koiramme maksoi. Pienen loman verran. Vähemmän, kuin miehen iPad. Kaikki on suhteellista.