Torniluolan uninoita

Niin kauan olen sinua rakastanut, niin kauan, että olen jo lähes unohtanut ettei aikaa ole. On vain loputon nyt, johon ikuisuus häviää ja josta huominen herää. Aina löytyy joku, jonka tarina on vielä pahempi tai parempi, tämä on omani - lapsihaaveita, kipua ja toivoa, arkea, juhlaa, iloa ja onnea, välillä yhtä ja sitten toista.
Tervetuloa peremmälle.


sunnuntai 28. elokuuta 2011

Huomenna tapahtuu

Perjantain ultra oli paljon parempi. Lääkäri oli tällä kertaa ihana nainen, ja saamme hänet punktioon mukaan huomenna. Kaksi kandia oli opettelemassa ultrausta, ja annoin heidän olla mukana. Odotusaulassa kävin kiivaan 45 minuuttisen taiston muistojeni kanssa, ja päätin lopulta sallia tulevien lääkäreiden kajota minuun. Yllättävää, kuinka pitkälle keskenemenon kaiut ylsivät. Sama käytävä, samat hoitajat, sama huone. Ne kanditkin, kasvottomien harjoittelijoiden joukko, joka kantaa kipuni viitteitä nimilapussaan. Juuri heistä muistin pimeän ja surun ja kohtaamattomat katseet, lattiaa mittovat silmät ja vaivautuneisuuden, sairaalasängyn ja loputtoman veren.

Minun oli tohdittava olla vastatusten sen kaiken kanssa uudestaan. Uskalsin. Kehoni muisti on pitkä, mutta voin auttaa sitä tuntemaan vahvemmin kaiken hyvän. Niin, että lopulta se kantaa muassaan lempeää pehmeyttä ja toivoa menetyksen väristysten sijaan.

Munasoluja köllötteli kymmenkunta asemissaan. Eilen yöllä pistin pregnylin ja huomenna aamupäivästä meillä on aika punktioon. Mies luovuttaa siemennesteen tuntia ennen, minä saan kamalan määrän lääkkeitä ja iltapäivällä olemme jo toivomassa, että solut löytävät toisensa ja jakaantuvat kauniisti. Keskiviikkona on siirto. Eniten jännitän lääkemäärää ja kanyyliä, en itse toimenpidettä.

Vieläkään en ihan täysillä tajua, että tämä nyt lopulta tapahtuu meille. Liki kolmen vuoden yrityksen jälkeen meidän lapsemme saa alkunsa maljassa. Ihmeellistä. Toivokaa kanssani, että hän jatkaa kasvuaan minussa. Ja että kaikki menee hyvin ennen tuota hetkeä.

7 kommenttia:

  1. Haluatko apua huomenna? Olen hengessä mukana joka<tapauksessa, mutta voin myös lähetellä energiaa tai laitella suojaa lapselle, tms. Ihanaa että teillä tapahtuu <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos, meinasin juuri pyytää. Kaikki rakkaussäteet otetaan vastaan.

    VastaaPoista
  3. Minäkin jännitin kanyylia, mutta se olikin aivan peace of cake. Hoitsukin oli ihmeissään, etten edes irvistellyt, kun kuulemma monien mielestä tuo kanyylin laitto on koko operaation kamalin osa.

    Mulla sitten punktio menikin vähän ikävämmissä merkeissä, mutta näillä korteilla nyt mennään, ei mahda mitään.

    Onnea matkaan! Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja saatte keräyksestä monen monta solua! Meillä on siirto tänään, joten pari päivää kuljen edellä :)

    VastaaPoista
  4. Onnea matkaan ja lämpöisiä ajatuksia! :)

    VastaaPoista
  5. Kovasti onnea matkaan ja positiivisia ajatuksia <3

    VastaaPoista